Eilisten Hannan treenien perusteella on taas näköjään jäänyt okseri treenaamatta. Rysäytettiin ihan päin noin kymmenen kertaa ennen kuin eräs tajusi, että siinähän onkin kaksi rimaa. Huoh. Onneksi se oli meidän ainoa ongelma eilen. Rimat pysyi muuten hyvin, kontaktit toimi ja kepitkin meni. Viime viikon perutut treenit siirrettiin tämän viikon perjantaille, joten päästään vielä kertaalleen Hannan oppiin ennen viikonlopun kisoja.

Agin jälkeen käytiin pikaisesti kotona ja suunnattiin pitkästä aikaa Koirakoutsin tokotreeneihin. Ryhmä oli vähän muuttunut ja paikalla oli peräti 4 bc:tä. Kaksi niistä oli Pimulle outoja, joten aluksi piti tuijotella oikein urakalla. Tehtiin eka tunnari, koska halusin kokeilla sitä uudessa ympäristössä. Tehtiin ensin "päin" muita koiria, mutta häiriö (varsinkin uudet bc:t) oli liikaa Pimulle. Se alkoi hätäillä ja käytti vääriä suussa ennen kuin toi oman. Sitten kun tehtiin sama seinää päin, malttoi tosi hyvin haistella ja koski vain omaan. Näköjään tähän täytyy alkaa kotonakin lisätä häiriötä. Lisäksi tehtiin kaikenlaisia paikallamakuutreenejä ja itsekseni hinkkailin kaukoja, metallinpitoa, liikkeestä istumista ja seuraamista. Seuraamisessa kontakti pysyi superhyvin, eikä se jostain syystä siinä häiriintynyt muista.

Eilen tokoiltiin taas Levekin kentällä. Lumikerros ei ollut niin paha kuin viimeksi, mutta kyllä siellä vähän sai taas rämpiä. Tehtiin ainakin ruutua, tunnari, ohjattua, kaukoja, seuraamista ja paikallamakuu. Ruutu oli hieman epävarma tällä kertaa. Muutama onnistunut juoksu saatiin, mutta myös pari epävarmempaa haistelusuoritusta. Pimu jäi myös välillä tuijottelemaan Miikkua. Tunnari oli taas super! Miikku vei kapulat ja ne oli sen verran lumessa, ettei niitä nähnyt kunnolla. Haisteli ja haisteli, lopulta löysi kapulat ja toi oman! Superia!! Seuraamisessa Miikku käskytti ja häiritsi samalla tosi paljon Pimua, kun sen piti kuunnella, että mitäs se suosikkitäti siellä oikein huutelee... Erittäin hyvää häiriötreeniä siis, kuten myös treeni, jota tehtiin EVL:n paikallamakuuta silmällä pitäen. Pimu oli mulla sivulla ja Miikku käski sitä maahan. Meni sitten ihan joka kerta maihin, ellen namilla imuttamalla pitänyt sitä istumassa. Tällaistakin siis pitää treenata, jos vaikka joskus osutaan samaan kokeeseen Miikun kanssa (ja pahimmassa tapauksessa vierekkäin). Ohjattu oli myös super. Tällä kertaa kapulat oli jo vähän syvemmällä kuin ennen.

Maanantaina käytiin Turussa Tanja Kotin käsittelyssä ja Pimu oli kuulemma yllättävän hyvässä kunnossa bordercollieksi. Pientä kireyttä oli rangassa, mutta sisäelimet oli nyt hyvät. Tästä syystä ei päästy Hannan maanantai-aksaan, joka tosin olisi muutenkin ollut peruttu pakkasen takia.

Viime lauantaina sentään käytiin SDP:llä aksaamassa. Tamskin kentällä oli juuri ennen ollut Sari Vähäniityn koulutus, joten hyödynnettiin sitä rataa, mutta muutama kohta helpotettuna. Tehtiin suosiolla alkuun muutaman esteen pätkissä, mutta lopulta päästiin 18 estettä nollalla. Ihan hieno suoritus Pimulta! Vielä ehditään muutaman kerran treenata ennen seuraavia kisoja 29.1. Turussa.

Keskiviikkona tokoiltiin Miikun kanssa Levekin kentällä koko päivän kestäneen lumipyryn jälkeen, joten keli toi pieniä lisähaasteita. Tehtiin ainakin ruutua, kaukoja, ohjattua, luoksetulon stoppia ja hyppynouto. Ruutua tehtiin siten, että Pimu näki lelun viennin ja siten että ei nähnyt. Superhienosti juoksi loppuun asti joka kerta, vaikka ei varmasti nähnyt lelua hangen seasta. Jes, itseluottamusta alkaa löytyä. Kaukoissa sählättiin ensin takapalkan kanssa, mutta toisella kierroksella saatiin sentään jotain tehtyä lyhyeltä matkalta. Stoppia tehtiin lelulaatikon kierrolla. Ainakin pari tosi täpäkkää pysähdystä saatiin aikaan. Ohjattua tehtiin taas siten, että laitoin Pimun merkille seisomaan ja siitä lähettelin kapuloille, jotka oli merkin tasossa. Huippuhyvin meni. Loppuun hyppynouto kisamaisesti vieraalla kapulalla, joka myös meni hyvin.

Olosuhteista huolimatta Pimu oli ihan pätevä, vaikka juoksuhuuruissa jonkin verran vielä onkin. Lopuksi vedettiin vielä pieni lenkki pimeässä metsässä, jotta koirat sai juosta. Tuttuun tapaan mustavalkoiset tyytyi omiin polkuihinsa (tai Pimu keskittyi lähinnä siihen, että mamma pysyy mukana), mutta ruskeat rusakot riehui oikein kunnolla. Kyllä Pimukin loppulenkistä hieman innostui osallistumaan riehuntaan. Ja haaste on heitetty Miikulle ja Tuitulle!  Eihän se nyt sovi, että tytär kohta päihittää äitinsä tokotuloksissa, varsinkin kun Tui osaa niin hienosti.

Lauantaina Pimu teki superhienon tunnarin, ihan niin kuin oikeat tokokoirat! Tosi hienoa, että tämä liike alkaa pikku hiljaa olla kasassa. Lauantaina treenailtiin siis tokoa tallilla Miikun avustuksella. Pääasiassa tehtiin ruutua lelupalkalla. Viime aikoina Pimu on alkanut kiertää ruutuun vasemmalta sivusta, mutta tällä kertaa juoksi joka kerta suoraan. Tunnari tehtiin niin, että Miikku vei kapulat muutaman metrin päähän. Vääriä taisi olla 7 ja oma toinen tai kolmas vasemmalta. Lähti tutkimaan kapuloita keskeltä oikealle päin ja palasi sieltä takaisin vasempaan laitaan, josta vihdoin löysi oman. Huippuhienoa työskentelyä! Tosi hienosti malttoi keskittyä haistelemaan vaikka omaa ei ihan heti alkuun löytynytkään.

Luoksetulo ja kaukot on tällä hetkellä eniten vaiheessa ja ruutuun juoksemista pitää vielä vahvistaa tosi paljon, mutta kyllä se kisakunto tästä pikku hiljaa alkaa löytyä. Pitää vaan päästä useammin treenaamaan tallille, kotona hinkuttaminen alkaa jo tympiä.

Agilityäkin aloitellaan tauon jälkeen vähitellen. Kisat on jo katsottuna tammikuun viimeiselle viikonlopulle Turkuun. Yleensä juoksutauko on tehnyt Pimulle vaan hyvää ja kaikenlaiset lähtökyttäilyt ym. ongelmat on ainakin hetkeksi unohtuneet tauon aikana. Saa nähdä miten on tällä kertaa.

Uuden vuoden juhlinnoista selvittiin tällä kertaa helpommalla kuin viimeksi. Pimu oli nyt paljon reippaampi kuin viime vuonna! Sisällä se ei kiinnittänyt mitään huomiota rakettien ääniin ja ulkonakin oli tosi reipas. Tai ei me siis tarkoituksella käyty ulkona pahimpaan aikaan ja oltiin Jussin vanhempien luona, jossa muutenkin on ollut melko rauhallista uutena vuotena. Iltaruuan jälkeen käytin Pimun pikapissalla ja sen aikana alkoi ihan läheltä kuulua paukuttelua. Ensin Pimu veti korvat luimuun ja alkoi vetää sisälle, mutta sitten kun jäätiinkin kuulostelemaan siihen hetkeksi, korvat palautui ylös ja Pimu rauhoittui, vaikka paukuttelu jatkui vielä jonkin aikaa. Superhienoa!! Vielä yöllä yhden jälkeen kun koirat pääsi iltalenkille, kuului jonkin verran rakettiääniä kauempaa, mutta koirat ei reagoineet mitenkään.

Eilen tehtiin vuoden ekat tokotreenit, eli tunnari Huojuva torni -pelin palikoilla. Muita sopivia tokovermeitä ei oikein siihen hätään löytynyt, kun oltiin vielä kyläilyreissulla. Koitin vaan huvikseni mitä tapahtuu, ja hienostihan se meni. Laitoin 9 palikkaa levälleen, joista yhtä pidin ehkä 10s kädessä. Lähetin parin metrin päästä hakemaan ja hienosti haisteli melkein kaikki läpi ja nosti oman. Jippii!

Juoksuissa on nyt tärpit meneillään, joten pian päästään niistäkin eroon ja voidaan jatkaa agia ehkä jo ens viikolla. Vuoden ekat kisat on vielä mietinnässä, muutamia kisareissuja on suunniteltu normikisakavereiden kanssa, mutta täytyy nyt ensin päästä vähän treenaamaan.

Kai tässä pitää jotain yhteenvetoa tästä vuodesta laatia, kun ei mitään päivitettävää treeneistäkään ole. Tai tehtiin me eilen vähän ruutua takapihalla sen kunniaksi, että viimeisetkin lumet lähti.

Tavoitteeksi tälle vuodelle olin vuosi sitten kirjoitellut tällaista:
Vuonna 2011 me
- korkataan AVO-luokka tokossa
- treenataan enemmän hyppytekniikkaa
- treenataan kepit ja kontaktit oikeasti varmoiksi
- ei stressata turhia agin suhteen
- käydään virallisissa silmä- ja polvitarkeissa
- käydään luonnetestissä jos siltä tuntuu

- AVO-luokka korkattiin ja myöskin hyvästeltiin TK2-koularin myötä, joten sen suhteen tavoitteet täytetty.
- Hyppytekniikkaakin on treenattu (ainakin enemmän kuin ennen)
- Kepit ja kontaktit on paremmat, mutta en mä niitä oikeasti varmoiksi sanoisi varmaan koskaan. Sen verran ongelmia ne on tuottanut.
- Agia on kyllä stressattu liiankin kanssa, vaikka nyt onkin taas meneillään stressittömämpi kausi. Säännöllisin väliajoin päätän aina lopettaa koko agin ja sitten taas innostun uudelleen ja sen myötä alkaa stressi. Tätä tää varmaan tulee olemaan tästä eteenpäinkin.
- Viralliset tarkit tehty toukokuussa, ja terveen paperit tuli
- Luonnetestiin ei menty, mutta ensi huhtikuussa on sellainen edessä. Mielenkiinnolla odotan miten meidän käy.

Tokon suhteen meillä on kyllä mennyt paremmin kuin mitä olen vielä vuosi sitten ajatellut, tuskin silloin vielä edes haaveilin VOI-luokasta. Agissa sen sijaan parempaan suuntaan ollaan menty, mutta kyllä tää melkoista sählinkiä vieläkin on. Saa nähdä meneekö 100 starttia rikki ykkösissä.  Pimu on aloittanut tänä vuonna uuden harrastuksen, hakuilun, ja hieman jälkeäkin se on päässyt tekemään. Itseä ei edelleenkään pk-lajit oikein innosta, joten hyvä, että Jussia kiinnostaa senkin edestä.

Sitten suunnitelmia ensi vuodelle:
- korkataan VOI-luokka tokossa
- noustaan kakkosiin agissa
- käydään luonnetestissä

Siinäpä ne.

Pimu ilahdutti eilen joulunpunaisilla tipoilla, joita löytyi ympäri huushollia kun tulin töistä kotiin. Juoksut siis alkoi, ja ihan hyvään väliin ne tulikin, sillä treenitauko on nyt enemmän kuin tarpeen. En ajatellut treenailla agia juoksujen aikaan, sillä hyppääminen on Pimulle muutenkin vaikeaa, enkä halua tuoda siihen mitään lisähäiriöitä juoksuhousujen muodossa. Kontakteja ja keppejä varmaan käydään muistuttelemassa muutamaan kertaan, mutta muuten pidetään kunnon agitauko. Tokon ohjattuihin treeneihin ei nyt myöskään päästä, joten pakko harrastaa olkkaritokoa entistä enemmän. Jospa vaikka saisi sen tunnarin valmiiksi juoksujen aikana...?

...agitreenit oli tiistaina. Treenailtiin taas Hannalla ja tällä kertaa meni vielä huipummin kuin viimeksi. Ekalla treenivuorolla ei tippunut yhtään rimaa. Eikä tullut muitakaan virheitä, jotka olis johtunut Pimusta. Ite en vaan ollut aina ajoissa ohjaamassa, joten mentiin vähän väärille esteille. Tai no renkaaseen Pimu kolautti kerran ja siihen jäikin tukku karvoja muistoksi. Toisella kierroksella jatkettiin samaan malliin, mutta Pimu alkoi jo väsähtää ja taisi kaksi rimaa tulla alas, mutta siis huomattavasti vähemmän kuin yleensä. Kepit meni superhyvin täydestä vauhdista joka kerta ja hienosti pujotti loppuun asti vaikka otin sivuttaisetäisyyttä ja jättäydyin taakse. Pimu on Hannan hallissa ollut nyt ihan eri mielentilalla kuin vaikka SDP:llä tai kisoissa ylipäätään ja hyppääkin siellä nykyään paljon tarkemmin. Sen kaiken kun saisi siirrettyä myös isommille areenoille, niin hyvä tulisi. Tänään mennään vielä valkkuryhmän treeneihin, joten saa nähdä kuinka hyvä agifiilis on enää sen jälkeen...

Maanantaina oli tuttuun tapaan Koirakoutsin tokot. Tehtiin tunnaria, ruutua, liikkeestä istumista ja paikallamakuu. Tunnaria tehtiin kolmella kapulalla muutamasta metristä ja muistaakseni Pimu käytti väärät suussa, mutta toi oman. Toisella yrityksellä teki suunnilleen samoin, joten päätettiin rauhoittaa tilannetta niin, että mä meen Pimun mukana kapuloille, että se pääsisi noutomoodista pois. Näytti siltä, että se haluaa vaan äkkiä palauttaa mulle kapulan ja alkoi siksi hätäillä. Kun mä menin mukana, se malttoikin paremmin vaan haistella, eikä mälvätä kaikkia suussa. Lopuksi saatiin tehtyä vielä hieno oman löytäminen noin 10 kapulan joukosta. Ruutua tehtiin niin, että lelu oli valmiina ja sitten myös näyttöruutuna. Nyt pitää alkaa tehdä myös tyhjään ruutuun juoksemista, koska se selvästi alkoi etsiskellä lelua saman tien kun pääsi ruutuun. Tehtiinkin tätä läheltä niin, että mä lähetin ruutuun ja heitin lelun perään kun se oli oikeassa kohdassa. Liikkeestä istuminen menee tällä hetkellä vain vartaloavun kanssa, joten sitä pitää nyt hinkkailla erityisen paljon. Kokeiltiin myös seisomista ja maahanmenoa peruuttamalla ja ne toimi hyvin, joten kyllä Pimu nämä edelleen osaa kun vaan malttaa kuunnella. Loppuun vielä paikallamakuu, jossa menin piiloon. Pimua hieman häiritsi kun viereistä koiraa komennettiin välissä, mutta pystyi silti makaamaan rauhassa.

Eilen tokoiltiin olkkarissa tunnaria ja kaukoja. Niin ärsyttävää! Oon katsonut kaukojen S-I-vaihdossa viime aikoina vain Pimun oikeaa takajalkaa, koska se on sitä yleensä pompauttanut. Eilen sit pyysin Jussia katsomaan vaihtojen tekniikkaa, ja ilmeni, että nykyään se pompauttaakin vasenta takajalkaa S-I-vaihdossa. Eli mä oon varmaan palkannut vaikka kuinka monta kertaa paskoista suorituksista, kun oon katsonut, että oikea jalka pysyi paikoillaan. Aaargh. Nyt siis tehotreenataan tätä ja aina apusilmäparin kanssa. Tunnari meni hyvin, ei tällä kertaa käyttänyt suussa vääriä, tyytyi vaan haistelemaan niitä. Saatiin tehtyä lopuksi viidellä kapulalla tosi mallikas suoritus muutamasta metristä.

Joku on käynyt vaihtamassa mun koiran tai sitten treenannut sitä salaa. Eilen Hannan treenit meni ihan huippuhyvin! Rata oli vain 16 estettä ja me tehtiin melkein nolla. Aloitettiin kolmosesteeltä ja päästiin toisiksi viimeiselle esteelle (vikasta hypystä ohi) puhtaasti, eli 13 estettä nollalla sisältäen kepit vaikeasta avokulmasta. Huippua! Tällä kerralla suurin ongelma olin minä, kun en liikkunut tarpeeksi nopeasti. Yhdessä kohdassa piti heittää koira putkesta hypyille ja rynniä täysiä ohi valssaamaan. Yllättäen tämä saatiin heti toimimaan hienosti kun jätin Pimun itse suorittamaan hypyt ja juoksin vaan valssikohtaan. En vaan millään aluksi uskaltanut jättää Pimua yksin hypyille, mutta kyllähän se ne osasi yksinkin mennä. Nyt ei ollut kepeilläkään mitään hankaluuksia, tehtiin monta kertaa onnistuneesti ja kulma oli todellakin vaikea. Rimat siis pysyi hienosti, vaikka oli maxikorkeudessa. Ihan pari kertaa tuli joku alas, mutta heti kun mun rytmitys saatiin kohdilleen, niin alkoi pysyä. Tekis melkein mieli ilmoittautua kisoihin...

Tokossa ollaan taas päästy eteenpäin. Viikonloppu sujui lepäillessä, sillä olin flunssassa, mutta pientä olkkaritreeniä saatiin tehtyä. Tunnari on edennyt huimasti! Kahden kapulan kanssa onnistuttiin niin hyvin, että aloin lisäämään kolmea ja neljää kapulaa riviin. Ensimmäiset toistot menee näilläkin aina hyvin, mutta sen jälkeen Pimu alkaa tuoda mitä sattuu, eikä enää haistele. Pitää nyt koittaa muistaa, että tekee vain sen pari toistoa ja sitten lopettaa. Pimu ei vaan kestä toistoja tässäkään asiassa. Kaukot on edelleen ollut toinen olkkarihinkkauksen kohde.

Eilen tokoiltiin Koirakoutsilla ja tehtiin ohjattua, luoksetuloa, paikallamakuuta ja häiriötreeniä. Ohjattua tehtiin niin, että laitoin Pimun merkille seisomaan ja lähetin siitä kapuloille, jotka oli merkin tasossa. Hieman laiskasti haki, mutta haki kumminkin. Tähän vinkkinä se, että apuohjaaja heittää kapulan vähän ennen kuin lähetän hakemaan ja tällä saatiinkin heti enemmän intoa hakemiseen. Sitten luoksetulon stoppia, jota yritin nyt ekaa kertaa pelkällä suulllisella käskyllä. Sehän toimi! Tehtiin vain seisomista, sillä maahanmenoa en ole vieläkään ottanut. Seisomisen jälkeen Pimu edelleen hiipparoi ravilla sivulle, joten tähän pitää saada enemmän vauhtia. Paikallamakuu meni edelleen ihan hyvin. Loppuun häiriötreeniä, jossa Pimu oli kyllä enemmän häiriönä nuorelle bortsupojalle kuin se meille. Pimu keskittyi hienosti nököttämään perusasennossa. Oltiin aluksi vastakkain toisen koirakon kanssa ja seurautin sen siitä vähitellen ihan toisen koirakon viereen. Koirakoutsin treenien yhteydessä oon treenannut aina myös "kehässä" olemista ilman hihnaa. Pimu saa hengailla melkein koko treenin ilman hihnaa ja vien sen aina liikkeiden "suorituspaikoille" vapaana. Tämä alkaa jo sujua paremmin kuin aluksi, kun se sinkoili vaan moikkaamaan Krista-koutsia joka välissä.

Ai niin ja treenattiin me viikonloppuna myös irtorullilla. Jussihan käy Pimun kanssa hakuilemassa, joten pikku hiljaa niiden pitäis alkaa treenata myös ilmaisua kuntoon. Tehtiin nyt ekaa kerta ja ihan vaan sisällä. Pimu tuli hakemaan multa rullan, vei Jussille ja sitten ne tuli molemmat vielä mun luo. Pimu tajusi aika pian mitä pitää tehdä. Pimu sai Jussilta palkan siinä vaiheessa kun se toi rullan ja vielä multa sitten kun ne molemmat tuli mun luo. En todellakaan tiedä miten tätä oikesti kuuluu opettaa, mutta tällaiseen treeniin päädyttiin. Ja tuskin Pimusta mitään oikeaa hakukoiraa koskaan edes tulee, kunhan hömpöttelee siihen asti kun Jussi saa "kunnollisen" pk-koiran itselleen.