Huoh. Alkoi melkein tuntua siltä, että edistytään tokossa, mutta ei sitten kuitenkaan. Tosin Pimulla taitaa olla pientä valeraskautta. Se piippaa nykyään kotona ihan joka asiasta, mikä on todella epätyypillistä, ja edellisen valeraskauden aikaan pennunvirkaa toimittanut pikku-orava oli eilen työpäivän aikana ilmestynyt Pimun nukkumapaikalle.

Maanantaina tokoiltiin Koirakoutsilla ja ohjelmassa oli ruutu, hyppy ja kaukot. Ruutu oli tosi epävarma aluksi lelun kanssa, joten siirryttiin namialustaan, koska nami on Pimulle kuitenkin ykkösjuttu. Saatiin lopulta sujumaan tosi hyvin namien kanssa, joten todennäköisesti luovutan nyt lelupalkan kanssa ja siirryn takaisin namien käyttöön. Huono puoli siinä on se, että Pimu voi alkaa taas nuuskimaan ruudussa. No, koitetaan tätä nyt jonkin aikaa, jos vaikka saataisiin jotain edistystä aikaan. Hypyn kanssa kokeiltiin vinoja heittoja, eli heitin kapulan ihan hypyn linjasta ohi. Vasemmalle heitot sujui hyvin, koska Pimu kaartaa kapulalle vasemmalta ja tulee samalla vauhdilla automaattisesti hypyn linjalle. Oikea puoli oli hankalampi ja Pimu ohitti hypyn helposti. Hyppy-käskyllä ja käsiohjauksella sain sen tulemaan hypyn kautta. Kannattaa siis yrittää heittää ennemmin vasemmalle kuin oikealle jos siis meinaa kisoissa heittää vinoon. Kaukoissa hinkattiin seiso-maahan-vaihtoa. Tähänkin pitää vähän vielä miettiä käsimerkkiä. Läheltä tekee tosi hyvin, jos laitan käden sen rinnan alle.

Eilen koitin kotona tunnaria. Ensin ihan vaan kahdella kapulalla, mutta meni ihan pelleilyksi. Toi kyllä oman, mutta sähläili kapuloilla ihan mitä sattuu, eli ihan väärässä mielentilassa. Yritin sitten vaikeuttaa, jos se vaikka keskittyisi, mutta ryysi vielä pahemmin ja kapulat vaan lenteli. Sitten ihan helppo niin, että oma oli erillään vääristä, joka kyllä pitäisi jo osata. Ja mitä tekee Pimu. Menee kapuloille ja laittaa itsensä maahan kapuloiden päälle. Aaargh!! Siinä vaiheessa meni itsellä ihan hermot ja pistin Pimun pois huoneesta ja otin pikkukoirat tilalle ja temppuilin niiden kanssa jonkin aikaa Pimun mietiskellessä miten sitä tunnaria oikein tehdään. Noin puolen tunnin päästä Pimu takaisin ja samanlainen helppo tunnari, oma erillään vääristä. Nyt onnistui täydellisesti, haisteli väärät läpi, mutta ei koskenut ja toi rauhallisesti oman. Siihen lopetettiin.

Kylläpäs oli ärsyttävä tunnaritreeni. Tällä hetkellä miellän tokon meidän päälajiksi, mutta eipä sekään tällä menolla tunnu edistyvän. No, seuraavan tokokoiran kanssa tiedän ainakin miten tokoa ei pidä treenata ja tasan tarkkaan aloitan vaikeimmista liikkeistä jo pentuna. En yhtään ihmettelisi vaikka tuleva penneli olisi EVL:ssä ennen Pimua.