Keskiviikkona tokoiltiin Miikun kanssa Levekin kentällä koko päivän kestäneen lumipyryn jälkeen, joten keli toi pieniä lisähaasteita. Tehtiin ainakin ruutua, kaukoja, ohjattua, luoksetulon stoppia ja hyppynouto. Ruutua tehtiin siten, että Pimu näki lelun viennin ja siten että ei nähnyt. Superhienosti juoksi loppuun asti joka kerta, vaikka ei varmasti nähnyt lelua hangen seasta. Jes, itseluottamusta alkaa löytyä. Kaukoissa sählättiin ensin takapalkan kanssa, mutta toisella kierroksella saatiin sentään jotain tehtyä lyhyeltä matkalta. Stoppia tehtiin lelulaatikon kierrolla. Ainakin pari tosi täpäkkää pysähdystä saatiin aikaan. Ohjattua tehtiin taas siten, että laitoin Pimun merkille seisomaan ja siitä lähettelin kapuloille, jotka oli merkin tasossa. Huippuhyvin meni. Loppuun hyppynouto kisamaisesti vieraalla kapulalla, joka myös meni hyvin.

Olosuhteista huolimatta Pimu oli ihan pätevä, vaikka juoksuhuuruissa jonkin verran vielä onkin. Lopuksi vedettiin vielä pieni lenkki pimeässä metsässä, jotta koirat sai juosta. Tuttuun tapaan mustavalkoiset tyytyi omiin polkuihinsa (tai Pimu keskittyi lähinnä siihen, että mamma pysyy mukana), mutta ruskeat rusakot riehui oikein kunnolla. Kyllä Pimukin loppulenkistä hieman innostui osallistumaan riehuntaan. Ja haaste on heitetty Miikulle ja Tuitulle!  Eihän se nyt sovi, että tytär kohta päihittää äitinsä tokotuloksissa, varsinkin kun Tui osaa niin hienosti.