Olipas ihanaa päästä pitkästä aikaa kisaamaan! Kisattiin juhannuksena Tuorlassa yhteensä neljä starttia ja yllättäen nollakin oli tosi lähellä. Rimoja tippui koko viikonlopun aikana vain kaksi, mutta kontaktit levisi lauantaina ja kepit meni kerrasta vain yhdellä radalla. Treenattavaa siis riittää edelleen. Oli kyllä ehkä vuoden hienoimmat kisat noin muuten. Paikkahan on ihan mahtava ja tällä kertaa kisapaikalla järkättiin jopa karaokeilta perjantaina. Esteet oli kisojen jälkeen kentällä vapaassa käytössä, joten treenatakin pystyi ohjaajan kunnosta riippuen. Itse en tosin käyttänyt tätä mahdollisuutta (ehkä ihan hyvä vaan), tai käytiin me kepit kerran ottamassa.

Perjantain eka hyppäri meni pilalle heti alussa kun ei vaan voinut mennä kepeille. Ehkä neljännellä yrityksellä meni ja sen jälkeen sitten livahti putken väärään pääähän. Tästä eteenpäin tehtiin kuitenkin loppurata (15 estettä) nollalla, joten loppujen lopuksi ihan pätevää touhua. Toinen rata oli agirata, joka vaikutti hankalalta, mutta ei se sitten ollutkaan. Pääsi tekemään takaaakiertoja, päällejuoksun ja leikkauksia ym. hankalampaa ohjausta. Pimu teki nollaa ensimmäiset 17 estettä, mutta sitten näki silmäkulmastaan mun mielestä epäloogisen putken, ja sinne rynni sitten. Olipahan niin lähellä!

Lauantaina aloiteltiin agiradalla ja heti alkuun kepeiltä taas femma. Päästiin kuitenkin jatkamaan, mutta puomin kontaktilta lähti ennen vapautusta ja vielä keinulta samoin. Sitten päällejuoksu epäonnistui ja tuli hypyn ohi ja ehti sitten jo seuraavalle esteelle, joten hyl. A oli vielä menemättä ja kun ei siinäkään odottanut vapautusta, niin mentiin torujen jälkeen suoraan pois. PÖH! Olis todellakin pitänyt ottaa se heti puomin jälkeen vaan pois radalta. Hyppäri vielä jäljellä ja taas kepeiltä femma. Lisäksi vielä kaksi rimaa alas sellaisissa kohdissa, joissa jouduin rynnimään täysiä edellä, joten ei mikään ihme. Mutta saatiinpahan onnistumaan ansaputken ohitus kahteen kertaan! Tuloksella 15 siis maaliin.

Videoitakin löytyy, mutta täytyy odotella, että saan ne mun "hovikuvaajalta". Seuraavat kisat kolmen viikon päästä Kokkolassa. Siihen asti treenataan siis keppejä ja kontakteja.

Eilen haettiin pikku-Urho kotiin! Yhdistettiin hakureissuun vielä tokotreenausta tallilla Miikun kanssa. Pimu teki ruutua, seuraamista, noudot, tunnarin, liikkeestä istumisen luoksetulon ja kaukoja. Ruutu onnasi tällä kertaa ihan superisti. Alustalle meni kolme kertaa ja sitten vähän ajan päästä vielä yksi toisto tyhjään ruutuun ja meni! Tunnari kosahti pahasti, joten sitä pitää saada treenattua tallilla. Noudot melko ok tällä kertaa, kaukot on vähän huonot kun en oo niitä enää niin paljon hinkkaillut kotona. Liikkeestä istumisen seisoi ja seuraaminenkin väljää, joten oikeastaan ruutu oli ainoa joka onnistui kunnolla. Plääh.

Urhokin treenasi. Se meni putkeen monta kertaa hienosti ja teki luoksetuloa Jussin ja vähän munkin kanssa. Matkalla Miikulta tallille se ensin piipitti häkissä viisi minuuttia, mutta sitten rauhoittui nukkumaan. Tallilta kotiin se nukkui koko matkan. Kotona se tuli heti sisään häntä pystyssä ja alkoi touhuta Nellin kanssa. Nelli oli niin onnellinen kun sai pienen kaverin, Minni ja Pimu pysytteli sivummalla. Jossain vaiheessa iltaa Nelli aloitti nylkyttämisen ja meininki meni jo sen verran rasittavaksi, että jouduin sitä kieltämään. Vähän samanlaista kuin viime kesänä Roihun kanssa.  Urho ei tosin ollut ihan niin helppo nylkytyskohde kuin äitinsä.

Tosi reippaasti Urho teki illalla pisut ja kakat ulos ja kävi nukkumaan joskus puoli yhdentoista aikaan. Seuraavan kerran heräsi kuudelta kun Pimu aloitti pissahätäramppauksen ja Jussi päästi molemmat ulos. Kävi kuitenkin vielä nukkumaan ja heräsi vasta kun mä nousin ylös vähän ennen kasia ja silloin tuli taas pisut ja kakat ulos. Tosi reipasta touhua! Syöminen on tosin ollut vähän nihkeetä toistaiseksi.