Viikonloppuna treenattiin sekä agia että tokoa hyvällä mielellä.

Lauantaina oltiin Längelmäellä Jari Suomalaisen koulutuksessa. Alku oli erityisen hankalaa, sillä en meinannut löytää koko paikkaa. Ajelin ehkä 5 kertaa tietä edes takaisin, kunnes lopulta kello oli jo niin paljon, että oli vaan pakko alkaa tehdä päätöksiä ja valita joku paikka arvalla. No, se oli onneksi oikea, ja kana-areenan kylttikin löytyi sitten lumipenkkojen keskeltä kun tarpeeksi lähelle ajoi. Ei mikään ihme, ettei oikein näkynyt tielle asti. Me oltiin 1lk-ryhmässä ja meidän jälkeen oli vielä mölliryhmä, joten tehtiin radasta helpompi versio. Teemana oli vauhdin kasvattaminen ja rata oli sen mukainen, joten hieman epäilin, että mitähän tästä tulee kun päästään kunnolla hurjastelemaan. Rataantutustumisen jälkeen käytiin vielä rata porukalla läpi ja mietittiin sopivia ohjauskuvioita. Aika monessa kohdassa jouduin toteamaan, että en yksinkertaisesti tule ehtimään.

Me oltiin toisena vuorossa ja rimat laitettiin 55cm. Hieman arvelutti jättää Pimua yksin istumaan lähtöön, kun muut koirat ja ihmiset oli heti sen selän takana, mutta yllättävän hyvin se siellä kuitenkin pystyi istumaan. Ei päästy missään vaiheessa kuin noin 5 estettä kerrallaan radalla, mutta ei se haitannut. Hinkattiin sitten pienissä pätkissä ja lopulta päästiin loppuunkin asti. Rimat pysyi yllättävän hyvin ylhäällä, mutta vauhti oli aivan hirmuinen. Tuli sitten muutamassakin kohdassa harjoiteltua, miten koiraa käännetään noin 10m päästä ja ihan hyvin onnasi. Kepit meni aivan loistavasti ja myös puomin kontakti. Muita kontakteja ei menty. Päällimmäisenä oppina jäi mieleen ajoitus ja haltuunotto käännöksissä. Itse sain noottia siitä, että en lähde tarpeeksi rivakasti liikkeelle ja tosiaankin monessa kohdassa odottelin ja haahuilin ihan turhaan. Pimu sai kehuja, mutta paljon sen kanssa on vielä hommia edessä. Pimu oli kyllä melkoisen pätevä ja hienosti jaksoi 20min hinkkaustreenin. Itse tykkäsin koutsista tosi paljon. Ratakin oli tämän tasoisille koirakoille sopiva, eikä liian vaikea ja saatiin hyviä ohjeita.

Sunnuntaina oli sitten tokopäivä ja ensimmäinen treenikerta Koirakoutsin ALO/AVO-ryhmässä. Heti alkuun saatiin noottia, että Pimun etupää on vinossa perusasennossa, joten sitä hinkattiin ihan alkuun. Itse on vaan niin vaikea nähdä miten se on, kun takapää on kuitenkin ihan suorassa. Treenailtiin myös perusasennosta maahanmenoa siten, että Pimu ei menisi suoraan lonkalle. En kuitenkaan ole vielä ihan varma, alanko opettaa maahanmenoa uudestaan. Pelkään, että se paikkamakuussa vaihtaa sitten kuitenkin jossain vaiheessa lonkalle. AVOn kaukoihin voisi tietty opettaa jonkun eri käskyn, jolloin sen pitäisi mennä suoraan. Otettiin myös seuraamista ja tähän saatiin ohjeeksi tehdä paljon häiriötreeniä ihan vaan perusasennossa. Pimu häiriintyy helposti seuruussa, joten sen pitäisi auttaa siihen. Ryhmässä oli aika selvästi kahden tasoisia koiria, joten seuraavat kerrat tehdään kahdessa ryhmässä. Meidän ryhmään tulee meidän lisäksi vain iiison iso musta nöffi, jota Pimu ei yllättäen pelännyt yhtään. Olin jo ihan varma, että treenit menee kiljumiseksi, mutta ei onneksi ollut ongelmia ainakaan tällä kerralla.

Lauantain agitreenien jälkeen innostuin jo katselemaan kisakalenteriakin sillä silmällä. Helmikuussa olisi Tamskilla kisat meidän treenihallilla, joten katsotaan nyt jos uskallettaisiin sinne