Aloitetaan torstain agitreeneistä, jotka kuuluu kategoriaan onnistumisia. Pimu oli kuin eri koira. Jäi lähtöön ihan nätisti ja kepitkin sujui supervauhdilla! Mentiin 23 esteen rataa, ja saatiin mentyä yksi 10 esteen pätkä tosi nätisti. Keppejä ei saatu menemään oikein radalla, Pimu meni väärään väliin, mutta saatiin jatkettua rataa aloittamalla kepeillä pari kertaa. Ja Pimu kesti jopa mun valssaamisen keppien päässä. Nyt se ei hidastellut yhtään, joten en enää käsitä yhtään mikä sillä niissä kepeissä välillä mättää. Näistä treeneistä jäi kyllä tosi hyvä mieli pitkästä aikaa, ehkä tästä sittenkin tulee jotain.

Perjantaina sitten tokokoe tallilla. Aikataulu oli pahasti myöhässä, joten melkein yötöiksi meni. Liikejärjestystä oli muutettu, paikkamakuu oli viimeisenä ja jäävät liikkeet+luoksetulo laitettu seuraamisten väliin. Mä hermoilin ihan hirveästi koko päivän, joten ei ollut kovin luottavainen olo. Luoksepäästävyys oli ekana. Meidän vieressä oli jatkuvasti kiljuva borderterrieri, jonka johdosta Pimukin päästi muutaman vingahduksen. Sen takia saatiin luoksepäästävyydestä ysi, muuten Pimu nökötti paikoillaan todella hienosti. Ennen yksilöliikkeitä otin hieman seuraamista ja maahanmenoja tallin pihalla. En uskaltanut kauheasti riehuttaa Pimua, koska se oli muutenkin aika kierroksilla tallissa sisällä, eikä pystynyt rauhoittumaan kun katseltiin avoimen luokan palkintojenjakoa ennen alo-luokan alkamista.

Mentiin sisälle talliin vasta kun edellinen koirakko, eli se kiljuva terrieri, oli hypyllä. Yritin pitää Pimun kontaktissa, mutta kun mentiin kehään, niin se ei vaan enää kestänyt sitä kiljumista ja yritti hyökkiä terrieriin päin. Hieman huonoista asetelmista siis lähdettiin seuraamaan. Kiljuva koira jäi vielä halliin joksikin aikaa, ja se häiritsi todella pahasti meidän tekemistä. Lisäksi siellä joku naksutteli koko ajan koiralleen. Hihnassa seuraaminen oli aivan kauheaa, Pimu meni noin metrin päässä eikä pitänyt kontaktia. Jotenkin kummasti onnistuttiin kuitenkin saamaan seiska. Sitten liikkeestä maahanmeno, joka tehtiin yleisöön päin. Pimu ei seurannut kunnolla, kun tuijotteli yleisöä, ja vaati kaksi käskyä, jotta sain sen maahan. Jouduin lisäksi hieman hidastamaan omaa vauhtia, joten saatiin tästä vain kutonen. Luoksetulo sentään toimi, siitä ihan ansaitusti kymppi.

Sitten se onnenkantamoinen, eli liikkeestä seisominen. Pimu pysähtyi ihan napakasti, mutta hiipparoi tosi paljon sen jälkeen mun perään. Luulin, että nollille meni, mutta yllättäen tuomari antoikin meille ysin. Liikkuri sitten tätä ihmetteli ja kävi ilmi, että tuomari oli juuri katsonut johonkin muualle (eli yleisössä naksuttelevaa koiranomistajaa) kun Pimu liikkui eteenpäin! Oli vaan vähän ihmetellyt, että miten mun paluumatka koiran luo oli niin lyhyt. Tuomari huomautti sitten yleisöä, ettei saa käyttää naksutinta, joka olikin kyllä aika häiritsevää. Sitten toinen seuraamispätkä, joka oli vielä kauheampi kuin ensimmäinen. Pimu ei keskittynyt yhtään ja ulkona meni vielä junakin justiinsa ohi, mikä häiritsi sitä tosi paljon. Vielä väljempää kuin hihnaseuruu ja lisäksi edisti välillä ihan metrikaupalla. Kiva esim. tehdä käännös vasemmalle, kun koira menee niin paljon edellä, että jää auttamatta kyydistä. Saatiin kuitenkin 6,5 pistettä, mitä ihmettelen todella suuresti. Hyppy meni aika hyvin, kolautti vaan jostain syystä itsensä hyppyyn ja vähän siirtyi lopun seisomisessa, joten tästä kasi.

Hieman jouduttiin odottelemaan ennen paikkamakuuta, ja olin niin pettynyt meidän suoritukseen, että en edes laskeskellut pisteitä. Me oltaisiin ansaittu seuraamisista paljon paljon huonommat pisteet, kuin mitä saatiin. En oo varmaan ikinä hävennyt niin paljon Pimun kanssa kuin hihnatta seuraamisen jälkeen. Varsinkin kun edellisessä kokeessa seurattiin kympin arvoisesti. Paikallamakuussa jouduttiin taas kiljuvan terrierin viereen, joten olin melko varma, ettei Pimu kestä, mutta hienosti se pysyi! Vieruskaveri oikeasti kiljui koko ajan, joten täytyy antaa täydet pointsit Pimulle, että jaksoi sitä kuunnella. Tästä siis kymppi ja kokonaisvaikutus kasi. Pisteet yhteensä 163, joten niukasti ALO1-tulos, jota en mitenkään voinut kuvitella saavani tällaisella katastrofisuorituksella. Olin hieman yllättynyt kun kisakirjat jaettiin ja kuulin meidän pisteet. Oikeastihan se liikkeestä seisominen olisi ollut nolla, joten tuntuu hieman huijaukselta saada ykköstulos tällaisella sekoilulla ja varsinkin sillä metrin väljällä seuraamisella.

Ei muuta kuin eteenpäin ja sunnuntain möllitokoon, joka pidettiin Hervannassa ammattikoulun pihassa. Tavoitteena oli mennä tekemään ehjä koesuoritus ja ennen kaikkea saada perjantain suoritus pois mielestä. Tämä onnistui ihan täydellisesti. Tehtiin meidän hienoin suoritus ikinä, 183 pistettä ja voitettiin ALO-luokka! Mukana oli 11 koiraa ja siellä toimittiin ihan oikeiden sääntöjen mukaan, joten ihan kelpo suoritus Pimulta. Luoksepäästävyys ja paikallamakuu meni hyvin, joten niistä kympit. Nyt riehutin Pimua tosi paljon ennen kehää ja se toimi. Seuraamiset oli ihan eri planeetalta kuin perjantaina ja saatiin niistä ysit. Maahanmenossa tarvitsi taas kaksi käskyä ja pienen avun, joten seiska. Luoksetulo taas kymppi. Liikkeestä seisomisessa hiipparoi pari askelta, joten siitä kasi. Hyppy ihan täydellisesti kymppi ja kokonaisvaikutus ysi. Tällaiseen suoritukseen kun pystyisi oikeassakin kokeessa, niin olisi ihan huippua. Vihdoinkin pystyttiin tekemään kokeessa kaikki juuri meidän osaamisen tasoisesti. Nuo jäävät liikkeet nyt ei vaan ole sellaisessa kunnossa, että niistä voisi kymppiä saada.

Ensi lauantaina sitten seuraava koe Pieksämäellä. Yritän kovasti olla koko viikon treenaamatta, tai ainakaan hinkkaamatta mitään turhaan etten vaan enää pilaa mitään enempää.