Eilen kisattiin ekaa kertaa ulkona sitten viime syksyn. Janakkalassa oli tuttuun tapaan kuuma, jotkut uskaliaat veti jopa T-paidalla rataa.  Mä pidin fleecen visusti päällä, mutta pipon ja hanskat uskalsin riisua. Tuomarina Heidi Viitaniemi, jolla tällä kertaa ehkä astetta vaikeammat radat kuin yleensä. Asenne oli se, että vain eka rata mennään, eli siitä nolla ja päästään saman tien lähtemään takas kotiin. Ihan ei toteutunut tämä suunnitelma ja edelleen ollaan ykkösissä. Ei se nousu tosin taaskaan kauaksi jäänyt ja hieman alkaa taas kypsyttää nämä ainaiset vitoset. Jos ei tipu rimat niin sitten ainakin mokataan kepit, AAAARGH!!!

Hyppärillä alkoi ja alku oli hankala. Ensin kaksi hyppyä suoraan, kolmas ihan pois linjalta ja taas kepit samalla linjalla ekojen hyppyjen kanssa. Tässä nähtiin jos jonkinlaista viritystä, melkein kaikki yritti väsätä valssia kolmosen jälkeen, mutta kaikki oli niiin myöhässä. Päätin, että en ainakaan tee niin, vaan menen rohkeasti kakkosen taakse vastaanottamaan, ja siitä pyöräytän kolmoselle, jotta saan linjan kohti keppejä ja sitten vaan käskytän sinne ja samalla leikkaan takana. Onnasi ihan superhienosti!! Tästä tuli niin hyvä fiilis, että keppien jälkeisen putken jälkeisillä hypyillä olin ihan vikakohdassa ja ajauduin liian lähelle hyppyä, joten rima alas. Loppuradalla sitten vielä myöhästyin pahasti ennen pituutta valssista (taas kaikki muutkin myöhästyi, mutta pakko oli yrittää ehtiä), enkä saanut Pimua kammettua suoraan pituudelle, vaan se hyppäsi sen vinottain. Jatkettiin rataa, joten siitä hyl. Muuten ihan mukavaa menoa, ja se alku oli huippuhieno.

Sitten agirata, jossa puolessa välissä tosi hankala kohta. En ollut ottanut ollenkaan lämppäesteillä kontakteja, mutta ehkä olisi pitänyt. Alussa tuli heti eka rima alas. En tiedä miksi, mun mielestä odotin ihan normaalisti, että Pimu hyppää ennen kuin lähdin liikkeelle. Viidentenä esteenä oli puomi ja Pimu tuli vaan ihan pokalla sieltä läpi ja ampui putkeen. Käskin sen pois ja lähdettiin saman tien meneen. Onneksi oli jo vitonen alla, muuten olisin varmaan jatkanut. Harmillisesti ei siis päästy kokeilemaan, miten olisi selvitty loppuradasta.

Vielä yksi agirata jäljellä ja tätä ennen otin lämppäesteillä A:ta pari kertaa ja muistuttelin kontaktia. A:n ja puomin kontakteilla tuli nyt hitaasti alas, ja vapautin heti kun oli oikeassa kohdassa. Keinulla huusin vaan keinukeinukeinu ja se teki sen itsenäisesti. Kepeille tultiin ihan helposti vinolta hypyltä, mutta ei sitten taipunut kakkosväliin. Hemmetti. Tokalla yrityksellä ok, ja yllättäen lopussakaan ei tippunut rimoja, vaikka meno oli lievää kaaosta, joten tulokseksi taas masentava vitonen. Renkaalla Pimu ehkä tuli hieman huonosti ja taisi yleisön kohahduksesta päätellen kolauttaa. Rengas (ei-hajoava) oli kahden putken välissä ja aika moni maxi kolautti itsensä siihen.

No, ulkokausi tuli kuitenkin korkattua, eikä se niin huonosti mennyt kuin olisi voinut luulla. Vielä päästään hallikisoihin tulevana viikonloppuna SDP:llä, mutta sitten taitaa olla hallikausi kokonaan ohi. Pimulla on tällä hetkellä ihan järkyttävä karvanlähtö, joten näköjään ei tarvitse tänä kesänä sheivata sille kesäturkkia.