Sunnuntain kisojen jälkeen teki mieli jättää agi kokonaan tauolle, mutta päätin kuitenkin mennä keskiviikkona valkkuryhmän treeneihin kun oli mahkut päästä tuuraamaan Hippua. Teemana tekniikka ja päätin jo ennen treenejä, että nyt mennään medihypyillä ja yritetään vaan pitää hauskaa. Tässä onnistuttiinkin, ja agimasennus helpotti ainakin jonkin verran. Niin ihanaa ja vapauttavaa mennä rataa kun ei tarvi joka riman kohdalla jännätä, että pysyyköhän vai ei. Kyllä siellä silti pari rimaa taisi koko treenin aikana tulla alas, mutta ne meni kaikki ihan omaan piikkiin.

Rata oli 26 estettä ja ensin treenailtiin vain kolmea kohtaa ja keksittiin niihin erilaisia ohjauksia. Alun tein ensin pakkovalssilla, joka onnasi hienosti vaikka kepeille ei hyppyjen jälkeen osuttukaan. Sunnuntain keppiongelmien takia en edes odottanut, että Pimu pystyisi menemään kepeille, joten yritin olla stressaamatta niitä nyt ollenkaan. Toiseksi vaihtoehdoksi kokeilin saksalaista, jota ei kyllä osata vieläkään. Jään aina joko Pimun eteen tai sitten liikun liian nopeasti ja Pimu tulee hypystä ohi. Maxihypyllä tämä ehkä olisi helpompaa, mutta sitten tulisi varmaan rima alas. Toinen kohta oli pitkä kuljetus hyppyjen välillä, jonka ensin tein ihan vaan viemällä. Onnasi ihan ok. Toisella yrityksellä tein persjätön ja viskileikkauksen. Kääntyi viskin jälkeen aina väärään suuntaan, joten ei sitten osata näköjään sitäkään. Kolmannessa kohdassa tein ensin takaakierron jälkeen pakkovalssityyppisen kuljetuksen seuraavalle hypylle, joka onnasi hyvin kun vaan lähdin ajoissa Pimun alta pois. Toinen tapa jota yritin oli pakkovalssi ja persjättö, joka yllättäen myös onnasi. Loppuun vielä koko rata alusta ja päästiinkin ihan mukavasti. Kepit ei tosin mennyt ekalla yrityksellä kertaakaan ja lopussa juututtiin tuohon takaakierto-kohtaan, mutta muuten ihan kivasti.

Keskiviikon treenit meni niin hyvin, että päätin mennä Pimun kanssa vielä torstainakin kun meillä oli Hannan treenit, jotka siirtyi itsenäisyyspäivän takia. Siellä mentiin maxi-rimoilla, mutta ne pysyi! Ainoastaan yksi rima tuli itsepäisesti alas joka kerta, mutta se olikin tosi vaikea kohta. Kolme rinnakkaista hyppyä välistävedoilla ja viimeisen jälkeen tuli tosi kiire lähteä ohjaamaan seuraavia hyppyjä. Pimu ei vaan kestänyt mun karkuun rynnimistä ja tiputti sen viimeisen hypyn. Toinen ongelmakohta oli sylkkäri vasemmalle, eli Pimun huonompaan suuntaan. Se tuli jotenkin ihan väärään suuntaan vinottain aina sylkkäriin ja sen takia ei millään kääntynyt. Tosi hyvin meni kyllä muuten ja alussakin rimat pysyi vaikka rynnin edellä persjättöön ja jätin sen suorittamaan ihan yksin. Radalla ei ollut keppejä, joten ei tarvinnut niitä stressata ollenkaan. Ihan hyvä mieli jäi näistäkin treeneistä, joten ehkä tästä suosta vielä joinain vuonna noustaan.