Olipahan viikonloppu tai vähän pidempi sellainen. Perjantaina suunnattiin Huittisiin luonnetestiin ja siitä suoraan Turkuun, jossa viivyttiin maanantaihin asti. Lauantaina ja sunnuntaina oli Minnillä kisoja ja Pimu pääsi agiradalle vihdoin maanantaina. Viime viikon treenitkin on vielä raportoimatta, mutta aloitetaan nyt tärkeimmästä, eli luonnetestistä.

Olosuhteiden pakosta jouduttiin ottamaan Nelli ja Minni mukaan testiin ja menomatkalla huomattiin, että autosta yksi rengas vuotaa ja tavaroita unohtui kotiin, joten ihan en pystynyt keskittymään täysillä tulevaan koitokseen. Oltiin paikalla hyvissä ajoin, ja testi oli kaiken lisäksi myöhässä, joten pystytiin hengailemaan Pimun kanssa siellä ihan rauhassa pitkään. Vihdoin ja viimein tuomarit palasi ruokatauolta ja meitä edeltävä koira pääsi vuoroon. Seisoskelin tämän testin ajan Pimun kanssa parkkiksella ja vilkuilin sieltä välillä mitä tapahtuu. Laukausten ajan käveltiin tiellä ja pikkuisen korvat liikkui, ei reagoinut muuten mitenkään erityisesti.

Sitten oli meidän vuoro. Leikillä aloitettiin ja kuten arvelinkin, Pimu ei suostunut leikkimään tuomarin tarjoamalla puukepukalla. Mä koitin itse leikittää sitä sillä, mutta ei ottanut kunnolla suuhun, pikkuisen tarttui välillä, mutta ei varsinaisesti leikkinyt. Sitten koitettiin narulelulla, ja sehän onnistui ihan hienosti, mutta kun tuomari otti lelun, niin Pimun kiinnostus loppui saman tien. "minähän en ton kanssa leiki!"

Seuraavana sitten kelkka. Pimu nosti karvat pystyyn ja alkoi huutaa kun kelkka lähestyi ja lopulta yritti pois tilanteesta ja jäi pyörimään mun sivulle. Kelkan pysähdyttyä sitä hieman jännitti tulla katsomaan, joten tässä oltiin sitten jonkin aikaa, että saatiin se rauhoittumaan. Lopulta se oli ihan ok kun kierrettiin kelkan ympäri. Tästä löytyy myös video

Sitten siirryttiin hyökkäykseen, jonka teki miestuomari, joten pikkuisen alkoi jännittää että onko tuomarilla enää nenää jäljellä tämän jälkeen. Pimu murisi tuomarille, kun se tuli ja pyöri siinä mun edessä karvat pystyssä pitkään, kunnes siirtyi taakse kun hyökkääjä oli ihan lähellä. Jäi onneksi nätisti tuomarisedän kanssa, eikä syönyt siltä nenää, joten hyvin meni tämäkin.

Seuraavana haalari ja tynnyri. Pimu säikähti haalaria ihan hullusti ja riuhtaisi oikein kunnolla remminmitan päähän. Sitten palattiin takaisin ja kun mentiin uudelleen haalarin ohi, niin Pimu vaan tyynesti käppäili haalarin päältä ja jatkoi matkaa. Samaa matkaa jatkettiin tynnyrille ja juuri ennen kuin tynnyri tuli alas, Pimu osui kuusenoksaan ja väisti vähän sitä. Tynnyrin rämistessä väisti sitten vielä vähän enemmänkin ja taas meni multa melkein käsi sijoiltaan. Kun palattiin takaisin, niin se meni ihan tyynesti nuuhkaisemaan tynnyriä. Tämä osio meni kyllä kerrassaan hienosti! Video

Pimeässä huoneessa mä menin miestuomarin kanssa ensin sisälle ja naistuomari tuli sitten Pimun kanssa perässä. Istuskelin vaan nurkassa ja katselin mitä tapahtuu. Heti kun Pimu tuli sisään, tuomari heitti sen eteen kanisterin, joten arvelin, että se menee ihan lukkoon. Jäikin pitkäksi aikaa pyörimään tuomareiden luo, eikä yhtään tajunnut etsiä mua. Liikkui kuitenkin koko ajan, mutta vähän matalana. Tuomarit käppäili pikku hiljaa mua kohti ja jossain metrin päässä se vasta tajusi, että ahaa, mammakin on täällä!

Sitten Pimu kiinni seinään ja naistuomari teki hyökkäyksen. Mä en tiedä yhtään mitä tässä tapahtui, sillä Jussikaan ei nähnyt, kun joutui just menemään parkkikselle vastaanottamaan meidän kotiin unohtuneita tavaroita, jotka ystävällisesti toimitettiin meille. Ei se ainakaan vaikuttanut mitenkään oudolta kun palasin sen luo, joten kai tämäkin meni hyvin.

Laukaukset vielä jäljellä. Me käveltiin ensin Pimun kanssa jonkin matkaa parkkikselle päin ja sitten käännyttiin ja tuli eka laukaus. En huomannut, että Pimu olisi reagoinut ainakaan kovin kummallisesti. Sitten pysähdyttiin ja tuli toinen laukaus. Edelleen se oli ihan cool, joten hyvin meni tämäkin.

Tulokseksi tuli 157 pistettä, laukausvarma!! Ihan outoa, että meidän matontamppausääniä säikkyvä hermoheikko otus onkin laukausvarma. Muutenkin Pimu yllätti oikein positiivisesti ja käsitykset siitä muuttui totaalisesti. Ei se olekaan sen huonompi kuin muut, vaan oikein pätevä ja reipas. Ihmeen hyvin palautui kaikesta säikyttelystä, en olisi ikinä uskonut, että se on oikeasti noin toimintakykyinen. Tuomarin loppuselostus oli oikein hyvä syväanalyysi siitä, millainen Pimu on, ja olin siitä niin ylpeä testin jälkeen. Tästä lähtien pitää katsoa sitä vähän eri silmillä ja lupaan, etten enää hauku sitä niin paljoa, ainakaan kasvattaja-Miikulle. Pimun kaksi veljeä on myös testattu ja muuten aika samankaltaiset tulokset on näille kaikille tulleet, paitsi Pimulla oli enemmän puolustus- ja taisteluhalua kuin pojilla. Osa-alueiden pisteisiin löytyy linkki tuosta vasemmalta sivupalkista "Pimun luonnetestitulokset".

 

Sitten agilitykuulumisiin. Viime viikolla treenattiin pariin otteeseen, tiistaina Hannalla ja torstaina valkkuryhmässä. Molemmat treenit meni muistaakseni hyvin ja saatiin tehtyä hienoja pätkiä. Tästäkin syystä olin ihan varma, että maanantain kisat menee hyvin ja kakkosiinnousu on lähellä.

Maanantaina siis kisattiin ATT:llä kolme rataa. Agiradoilla tuomarina Eeva-Liisa Pohjonen ja hyppärillä Marjo Heino. Eeva-Liisan radat oli suoraviivaiset, mutta Marjolla oli taas pikkuisen kimurantti, eli tosi kiva rata. Tällä kertaa yritin etsiä jo valmiiksi sellaisen asenteen, että mennään tekemään nolla ja aika hyvin onnistuttiinkin. Tosi pienestä jäi taas kiinni ja ainakin kavereiden mielestä Pimu oli päivän paras koira maxi1-luokassa.

Agiradoilla aloitettiin. Ekalla radalla ei mitään ihmeellistä, päätin vaan, että juoksen koko radan, enkä varmistele/odottele yhtään. Näillä mentiin ja mentiinkin hienosti! Ainoastaan yksi kielto hypyltä (lähdin liian nopeasti valssilta eteenpäin) ja yksi rima ihan lopussa, joten kympillä maaliin. Kontakteilla juoksin ohi ja vapautin liikkeessä. Ihan superhienoa!!! Meni lujaa alas ja jäi pönöttämään, kunnes vapautin. Nopeus tällä radalla oli 4,41m/s.

Toinen agirata oli samantyylinen. Tässä vedettiin alkupuolella yksi putki väärin päin, muuten puhtaasti. Tosin ihan lopussa vedin Pimun hieman ohi putkesta, joten tästä olisi ehkä voinut tulla kielto. Kontaktit toimi taas ihan samoin kuin ekalla radalla, joten huippuhienosti meni.

Sitten vielä Marjon hyppäri, joka oli kyllä hankala. Kaikesta huolimatta Pimu meni ihan superhyvin vaikeahkon takaakierto/välistäveto-tyyppisen kohdan, jossa moni mokasi. Päätin vaan, että pysyn liikkeessä ja ajoissa pois alta, niin johan onnasi! Ainoastaan yksi rima tuli radan loppupuolella alas, kun valssi oli myöhässä ja käskytin samalla Pimua kääntymään kun pelkäsin että menee väärään putkeen. Harmillista, sillä Pimu oli radan nopein, joten meidän eka voitto oli aika lähellä. Nopeus kiemuraisella radalla 4,45m/s.

Pimu oli kyllä niiin hieno agielän, että pakko katsella seuraavia kisoja jo nyt, vaikka suunnittelin pitäväni taukoa. Suunnitelmissa on 22.4. Janakkalassa ja 28.-29.4. Lempäälässä. Jollei näillä kisoilla nousta, niin jo on kumma!