Juhannuksena kisattiin yhteensä viisi starttia Tuorlassa (aivan ihana kisapaikka muuten) ja vain yhdellä radalla saatiin kepit mentyä ekalla yrityksellä. Voihan pläääh. Otsan rypistys Plussana kuitenkin se, että lähdön kanssa ei ollut nyt mitään ongelmia. Tuomareina oli Anne Savioja, Leena Rantamäki-Lahtinen ja Minna Räsänen. Tosi kivat radat muuten, paitsi Leenalla ihan liian suoraviivainen meille. Pimu sai kesäturkissa osakseen naureskelua ja ihmetteleviä katseita, mutta eipähän ollut ainakaan kuuma. Nauru

Perjantaina aloitettiin Saviojan hyppärillä. Ihana rata! Paljon käännöksiä ja jopa takaakierto, jippii! Alussa piti kääntää koira tiukasti putken lähempään päähän, mutta olisi vissiin pitänyt kulmata paremmin kakkoshypyn takana, sillä luiskahti sitten kauempaan (niin kuin tosi moni muukin maxeista). Tästä jatkettiin sujuvasti rata loppuun ja meni niin hienosti, kepit ja kaikki! Voi että olin ylpeä Pimusta radan jälkeen. <3 Perjantain toinen rata oli Rantamäki-Lahtisen juoksurata. Heti eka rima tuli jostain syystä alas (tuli muillakin maxeilla, en tiedä näkyikö rima sit huonosti kun oli A takana). A:n jälkeen lähti pahasti näpeistä, enkä saanut kunnolla kiinni kuin vasta keinulla, mutta siitäkin karkasi ja kaarsi muurin jälkeen väärään putkenpäähän. Tästä jatkettiin kuitenkin loppuun, mutta rimat kolisi kun vauhtia oli niin paljon ja kepit meni vasta kolmannella yrityksellä. En tykkää tällaisista kilpajuoksuista sitten yhtään!

Lauantaina oli vuorossa Saviojan ja Räsäsen agiradat. Eka rata meni ensimmäiset 8 estettä tosi hyvin, mutta sitten oli A:n jälkeen pituus ja hyppy vierekkäin ja koska olin rintamasuunta liikaa Pimuun päin kontaktilla, se bongasi pituuden hypyn sijaan. Jatkettiin maaliin asti, mutta ainakin yksi rima tuli alas ja kepit vasta toisella yrityksellä. Sitten vielä Räsäsen agirata, jonne lähdin tekemään hyvät kontaktit. Ne me tehtiinkin, mutta 11. este, eli kepit koitui taas kohtaloksi. Otsan rypistys Vasta kolmannella yrityksellä meni oikein ja siitä sitten kyllä mentiin aika nätisti loppuun. Ainoastaan keinulle en kääntänyt tarpeeksi ja Pimu kävi sitä ennen keppien ekassa välissä, joten hyl. Mutta eipä tippunut yhtään rimaa ja kontaktit oli nätit!

Sunnuntaina vielä yksi Räsäsen agirata. Kepit oli heti alussa ja sinne tultiin vauhdilla. Piti siis vaan luottaa, että koira osaa hakea ne itse. Yritin hidastaa Pimun vauhtia ennen keppejä ja ilmeisesti viimeinen käsky oli liikaa, sillä Pimu ajautui väärälle puolelle ja aloitti väärin. Tämä oli ihan uusi virhe tänä viikonloppuna, koska muut keppivirheet tuli kakkosvälin ohituksesta. Jussi sai mun puhelimella videoitua tän radan, ja siitä näkee, että Pimu vilkaisee mua ihan just ennen kuin aloittaa pujottelun, joten kyllä ihan itse aiheutin tämän virheen. Loppurata tietenkin nollalla maaliin, joten saatiinpahan yksi tulos tälle viikonlopulle. Sijoitus oli 4.

Pienestä se on enää kiinni, eli lähinnä kepeistä. Ekan radan onnistuneet kepit oli tosi makeet, ja siinä sain oltua aika lähellä keppien aloitusta, koska sinne käännyttiin hypyltä aika tiukasti. Muilla radoilla jouduin olemaan kauempana ja kakkosväli jäi menemättä. Ei tässä kauheasti ehdi tekemään ennen seuraavia kisoja (varsinkin kun Pimu ryövätään multa taas tänään hakutreeneihin Kieli ulkona), että saa nähdä miten kepit sujuu Kokkolassa ensi viikonloppuna.

Kesän muotiturkki pääsi pariin kuvaankin:
A:lla
Ilmava hyppy