Keskiviikkona oltiin päivällä Niihamassa treenailemassa Pimun kanssa ja pitkästä aikaa pääsin menemään rataa myös Tuitun kanssa. Hymy Olin suunnitellut 17 esteen radan, jossa oli hyppyjä, putki, pussi, keinu ja puomi. Lopussa myös kepit ja rengas, mutta Pimun kanssa en mennyt näitä. Ensimmäistä kertaa laitoin nyt Pimulle kontaktiesteitä radalle.

Menin ensin rataa Pimun kanssa, rimat oli 35cm. Heti ensimmäisen hypyn jälkeen oli puomi, jolle vedätin aluksi ihan liian lujaa ja Pimpula loikkasi ylösmenopätkän lopussa pois puomilta. Heti kun vähän hidastin vauhtia se alkoi tulemaan tosi hienosti, kuin vanha tekijä. Palkkailin sitä nakeilla aina muutaman esteen jälkeen. Keinukin onnistui tosi kivasti. Jonkin verran se pudotteli vieläkin rimoja, mutta loppua kohden sekin väheni, joten ehkä se alkaa vähitellen tajuamaan, että niistä pitää oikeasti hypätä. Vauhti on kyllä hidastunut huomattavasti nyt kun se joutuu vähän hyppäämään, mutta parempi että se oppii kunnollisen hyppytekniikan hitaassa vauhdissa. En ole nyt palkannut sitä lelulla ollenkaan radalla, ettei se kiihdy liikaa ja ala sen takia roiskimaan rimoja. Opetellaan nyt rauhassa ja kiihdytetään vauhtia sitten kun osataan. Hymy

Tuitun kanssa menin saman radan ja vauhti oli tosiaan ihan eri luokkaa kuin Pimulla. Sai pinkoa ihan tosissaan, että pysyi perässä, ihanaa! Harmillisen paljon onnistuin aiheuttamaan riman tiputuksia sen kanssa, kun en vaan osaa ohjata maxi-koiraa. Pitäisi vaan malttaa antaa sen rauhassa hypätä eikä kiirehtiä seuraavalle esteelle tai häröillä muuten vaan jotain ylimääräistä. Eipä silti, kyllä mä luulen että me onnistuttaisiin joku helppo ykkösluokan rata menemäänkin ihan puhtaasti kun vaan saatais vielä muutama kerta treenata. Siis Tuittuhan osaa hienosti, ohjaaja vaan sekoilee. Täytyy varmaan koittaa saada sitä lainaan johonkin möllikisoihin, jotta päästäisiin kunnolla testailemaan miten meidän yhteistyö oikein sujuu.

Pimu koki eilen elämänsä ensimmäisen kunnon ukonilman. Mentiin ihan tarkoituksella ulos omalle pihalle kuuntelemaan jytinöitä. Pimu kesti sen tosi hienosti, se vaan makoili nurtsilla ja oli ihan normaalisti, jippii!

Tänään alkaa keppitreenit. (nyt mun on ainakin ihan pakko aloittaa ne, kun kirjoitan siitä tännekin)