Agility on yllättäen jäänyt hieman tokon jalkoihin viime aikoina. Enpä olisi uskonut, että näinkin voi käydä. Maanantain treeneissä menin Pimun sijasta Nellillä, sillä treeneissä olisi pitänyt mennä kepit monta kertaa, eikä Pimu niitä nyt kykene menemään yhtään. Treenien lopussa otin kuitenkin Pimun kanssa ihan muutaman esteen pätkää ja puomia pari kertaa. Puolikas pujottelu mentiin kerran, mutta Pimu paineistui heti alussa ja meni ne ihan kävellen ja luimistellen.

Eilen kuitenkin treenattiin tallilla ja alkuvaikeuksien jälkeen menikin ihan mukavasti. Teemana oli viskileikkaus, jota treenattiin aluksi yhdellä hypyllä kaikki samaan aikaan eri puolilla hallia. No, tämmöisestähän ei tunnetusti yleensä tule Pimun kanssa oikein mitään, kun se tuijottelee koko ajan vaan muita. Tällä kertaa myös kierrokset oli ihan katossa ja kauhean kiljumisen ohella käytiin taas välillä napsimassa ohjaajaa. Saatiin lopulta leikkaus onnistumaan molempiin suuntiin lelutargetilla. Ilman lelua ei kääntynyt millään oikeaan suuntaan. Sitten mentiin pieni radanpätkä, jossa päästiin kolmessa kohdassa kokeilemaan leikkausta käytännössä. Yllärinä Pimu osasi! Näköjään heti kun oli vauhtia alla, niin viskileikkaus meni siltä ihan luonnostaan. Kepit tuotti taas tuskaa, enkä saanut niitä otettua radan osana. Vauhti oli luimistelukävelyä ja Pimu jätti kesken. Otin sitten pari kertaa lopuksi pelkät kepit siten, että näytin Pimulle keppien pääsä olevan namin ja sitten se pujotteli ihan OK vauhdilla loppuun asti.

En todellakaan enää tiedä miten tämän keppiongelman kanssa pitäisi edetä. Yritin olla mahdollisimman kaukana, etten vaan painosta sitä mitenkään, mutta ei se vaan kyennyt pujottelemaan. Lähdössä oli myös vaikeuksia, taas perse nousee melkein heti kun jätän sen istumaan. Sain kuitenkin yhden onnistuneen lähdön tehtyä, ja sen jälkeen tehtiin vain "lentäviä lähtöjä".

Ennen treenejä tokoiltiin pikaisesti tallin pihalla. Otin pikkupikku seuraamisia, jäävät liikkeet ja luoksetulon. Maahanmeno oli tosi hyvä, mutta seisomisessa tarvitsi aluksi kaksi käskyä. Sitä sitten hinkattiin muutama kerta ja seisominen alkoi jo sujua tosi hyvin. Ainakin se osasi nyt erottaa hyvin maahanmenon ja seisomisen, eikä ollenkaan tarjonnut väärää liikettä. Viikon päästä on koe. Nyt vasta aloin ajattelemaan, että olikohan sittenkään hyvä idea ilmoittautua kokeeseen, joka pidetään meidän agitreenihallissa. Pimu saattaa käydä vähän kierroksilla... Ehkä se on vaan hyvä, eipähän ainakaan mene ihan koomailuksi.