Viime keskiviikkona alkoi siis Anne Huittisen kerran kuussa agivalmennus. Rata oli vaikeahko, joten osissa oli pakko ottaa. Ja itse asiassa se oli käytännössä vielä paljon hankalampi kuin mitä ajattelin rataantutustumisessa. Alkuun pääsi kokeilemaan pakkovalssia lähdössä, joka yllärinä toimi tällä kertaa joka kerta. Viimeksi kun tällaista yritin, ei Pimulla ollut mitään havaintoa mihin sen olisi pitänyt tulla. Kääntyminen koitui meidän suurimmaksi ongelmaksi. Heti alussa tahkottiin toosi pitkään kun ei se vaan käänny. Yritin ehkä vähän liian vaikeitakin ohjauksia Pimun kanssa, jotenkin en taas tajunnut tehdä niin kuin oli aluksi ajatellut (valssilla) vaan yritti kaikkia hienouksia mitä tähän kohtaan neuvottiin. Näissä meillä menee homma aina ihan puihin. Jotenkin räpellettiin rataa osissa, mutta loppuun ei päästy vaikka mentiin hieman yliajallekin. Kepit meni sentään ok, ja hyvin kesti keppien ulostulon viereen vetäistyn valssinkin. Lopputreenistä Pimu alkoi selvästi väsähtää ja rimat tippua, muuten kyllä pysyi aika hienosti ylhäällä. Torstaitreeneissä jatkui sama tuska, eli ei käänny. Kyllä huomaa, että on viime aikoina paineltu vaan suoraan ja täysiä, 1-lk tyylisesti. Pitää nyt oikeasti vaan alkaa vaatimaan niitä käännöksiä, ei me kuitenkaan aiota koko loppuikää viettää ykkösissä.

Lauantaina oli tokopäivä. Aamulla mentiin Tamskin tallille koetreeneihin ja sen jälkeen oli vielä ALO/AVO-kurssin treenit. Pimu oli ainoa AVO-luokkalainen koetreeneissä, joten tehtiin paikallamakuu ALOkkaiden kanssa. Aika oli tosin 3 min, mutta kaksi muuta ohjaajaa jäi näkyviin. ALO-koiratkin oli bortsuja, mutta onneksi uroksia, joten Pimun ei tarvinnut tuijotella tai haastaa riitaa. Olin piilossa aidan takana, josta pystyi hieman kurkkimaan tilannetta. Pimu makasi ihan ok, taisi jäädä pää ylhäällä makaamaan ja laski sen jossain vaiheessa. Viereinen koira oli kovin levoton ja taisi noustakin välillä, joten siihen häiriöön nähden todella hyvä suoritus ja siis ekaa kertaa tehtiin 3 minuuttia! Ennen meidän yksilövuoroa en viritellyt Pimua kovinkaan kummoisesti, vähän syöttelin nameja jos se otti kontaktia, mutta muuten vaan hengattiin. Yksilöliikkeistä oli tarkoitus tehdä seuraaminen, kaukot ja nouto. Koska osallistujia oli niin vähän, oli mahkuja tehdä enemmänkin liikkeitä ja otin sitten vielä hypyn loppuun. Muut liikkeet meillä on tällä hetkelle niin epävarmoissa kantimissa, että en viitsinyt koittaa ilman palkkaa.

Seuraaminen oli ihan normi ALO/AVO-luokan kaavio. Pimu lähti ihan OK, mutta otti pian häiriötä ihmisistä ja koirista. Ei kuitenkaan läheskään niin paljoa kuin viime syksynä tallilla pidetyssä kokeessa. Pientä väljyyttä varsinkin käännöksissä ja juoksuosuudessa ja perusasennot oli vähän sinne päin, mutta muuten melkein parhainta koetilanteessa tehtyä seuraamista tähän mennessä. Sitten otettiin kaukot. Pimu osasi! Nousi napakasti ylös, eikä nyt ollenkaan hytkynyt maahanmenossa, vaan meni ihan nätisti. Lopuksi pisti lonkalle kun palasin sen viereen. Sitten nouto. Yritin heittää suoraan ja nätisti, ettei kapula pomppisi mihin sattuu, joten heitosta tuli vähän lyhyt. Pimu haki innokkaasti ja tuli vähän vinoon sivulle. Ihan kelpo suoritus kuitenkin Pimulle, varsinkin ottaen huomioon, että se oli jo tehnyt seuraamisen ja kaukot ilman palkkaa. Loppuun vielä hyppy, joka meni myös ihan yllärihyvin. Hyppy oli vaan tosi lyhyt ja Pimu jäi istumaan ihan esteen taakse. Pääsi kuitenkin hyppäämään takaisin ihan hyvin, mutta perusasento taas vino. Pääasia kuitenkin, että osasi istua toisella puolella. Sitten juostiin kehästä ja mentiin syömään namia. Todella hyvä koetreeni ja kiva huomata, että Pimu toimi ilman palkkaa! Ensi kuussa on kuulemma myös samanlaiset treenit, joten sinne täytyy päästä mukaan. Jos vaikka saisi jäävät liikkeet siihen mennessä johonkin kuntoon, että voisi koittaa niitäkin.

Sittenhän meillä oli vielä ALO/AVO-kurssin treenit. Tällä kerralla tehtiin kaikkea pientä: kontaktiharjoituksia, toisten koirien välistä pujottelua, paikallaistumista, -seisomista, -makaamista ym. Loppuun vielä paikallamakuu, joka meni pieleen. Pimu jäi keskelle makaamaan ja naama ovellepäin. Mä menin taas aidan taakse piiloon. Aika loppuvaiheessa ovi aukeni ja ihmisiä tuli sisään, tässä vaiheessa Pimulla keitti yli ja se lähti hiipparoimaan. Oli siellä taas paljon muutakin häiriötä, kun muita koiria käytiin palkkaamassa ja ohjaajat liikuskeli edes takas. Kävin laittamassa Pimun uudestaan maahan ja menin takaisin piiloon vähäksi aikaa. Nyt ei ollut mitään ongelmaa jäädä makaamaan.

Pimu on alkanut murista Nellille ja Minnille, joten juoksut taitaa todellakin olla ihan pian käsillä. Muistaakseni se oli todellinen bitch viime juoksujenkin aikaan, eikä sietänyt pikkukoiria yhtään. Harmi vaan, että meillä on Oulun kisareissu suunnitelmissa reilun viikon päästä ja siellä oli tarkoitus kisata Pimunkin kanssa. Torstaina menee ilmo umpeen, joten jos siihen mennessä ei juoksuja tule, niin sitten ilmoitan Pimunkin kisaamaan.