Paljonko maksais jos joku oikea tokoilija opettaisi Pimulle ruudun? Mä en vaan näköjään osaa sitä tehdä. Otsan rypistys Oon taas melkein miettinyt taktiikan vaihtoa ja namilautasen palauttamista kun ei se vieläkään tajua ruudusta mitään, tai joskus tajuaa ja joskus ei. Todennäköisesti oon vaan liian hätäinen ja pitäisi malttaa käydä joka kerta näyttämässä, mutta kun haluan jo edistyä tässä. AARGH. Miten voi olla näin vaikea liike? Toinen ahdistus on tunnarin kanssa. Onnistuu melkein joka kerta kun teen yksin, mutta pistinpä sitten Jussin toimimaan liikkurina ja homma levisi saman tien ihan totaalisesti.

Agsa sen sijaan meni ihan mukavasti eilen Hannan treeneissä. Tehtiin kaksi lyhyttä pätkää, joissa joutui kokeilemaan tiettyjä ohjauksia. Eka pätkä saatiin tehtyä oikein sujuvasti. Pituudelta piti kääntyä tiukasti takaisin päin, mutta se onnasi hyvin kun vaan heitti kaukaa ja siirtyi saman tien viereiselle hypylle niistolle. Siitä jatkui parin hypyn kautta takaakierrolle, jossa piti myös vähän niistää ja lähteä vaan karkuun. Tosi hyvin meni. Toinen pätkä oli hieman epätoivoisempi. Koiri piti lähettää puomin alla olevaan putkeen tosi kaukaa, jos meinasi ehtiä persjätölle putken jälkeen. No ei toivoakaan, joten piti jättäytyä putken toiselle puolelle ja siitä heittää koira hypylle saman tien kääntymällä sivuttain, jotta sai vedettyä ja käännettyä koiran sylkkärillä seuraavan hypyn oikein päin. Huhhuh, mutta yllärinä Pimu kääntyi kyllä, mutta sylkkäriä me ei edelleenkään osata kunnolla. Lopussa vielä mentiin kepeille siten, että itse joutui rynnimään mukana, jotta sai A:n blokattua. Pimu ei kestänyt mun rynnimistä, vaan meni aina väärin. Vasta kun itse pysähdyin lähettämään, se meni oikein. Tämä on tosi tyypillistä meille.

Maanantaina tokoiltiin pitkästä aikaa Koirakoutsilla ja tehtiin hyppynouto, liikkeestä istuminen ja paikallamakuu. Itsekseni tein lisäksi metallin ja tunnarin kanssa sivulletuloa ja kaukoja. Hyppynouto tehtiin päin toista koirakkoa, joten vähän oli Pimulla hankalaa ekalla yrityksellä hakea kapulaa, mutta toisella uskalsi mennä paremmin. Liikkeestä istuminen otettin siksi, että mä valitin, että meillä on se liike ihan levinnyt. No, tehtiin kaksi yritystä ja molemmat onnasi (ihan pikku olkapäänkääntöavulla), joten ei se niin pahasti taidakaan olla rikki. Paikallamakuussa olin piilossa toisen ohjaajan kanssa, muut ohjaajat näkyvissä. Pimu oli poikkeuksellisesti oikealla lonkalla makaamassa kun tulin takaisin, joten todennäköisesti oli venkslannut jonkin verran. Häiriötäkin tosin oli, sillä muut sai vapauttaa koiransa ennen kuin me tultiin piilosta pois.